lauantai 30. syyskuuta 2017

Purkupörssi


Maaseudulla ovat puimurit nyt ahkerassa käytössä. Sää on koetellut viljanviljelijöitä, mutta kuluneen viikon korkeapaine on mahdollistanut sadon korjaamisen. Jos kalusto on kunnossa.

Sattumalta kuulin radiosta puimureiden purkuosiin erikoistuneen Purkupörssin mainoksen. Juuri nyt on tuolle yritykselle oikea aika mainostaa. Pääsääntöisesti puimurit ovat yksitoista kuukautta ja kolme viikkoa konehallissa. Puimurien purkuosia tuskin keväällä tai alkukesästä kyselty.

Puimuria en ole koskaan ajanut, mutta nuorena useina syksyinä olin säkinvaihtajana. Silloisissa puimureissa ei vielä ollut isoja säiliöitä, johon vilja olisi kerätty. Meidän puimurissa oli paikka neljälle säkille. Säkkien täyttyessä luukun pystyi sulkemaan ja vaihtamaan tilalle uuden. Sitomisen jälkeen täysi säkki pudettiin puimurin kyydistä pellolle.

Homma oli selkeä ja ei yleensä vaatinut suuria voimia. Sadonkorjuun tuloksen näki konkreettisesti.

Mielenkiinnosta yritin käydä Purkupörssin nettisivuilla. Sivusto oli kaatunut. Vaikka tälläkin viikolla on puhuttu maanviljelijöiden määrän laskusta, niin kyllä heitä vielä riittää kaatamaan puimurien purkuosia myyvän firman sivut.


perjantai 29. syyskuuta 2017

Kirjan kirjavat kasvot


Ville Hänninen
Kirjan kasvot - sata vuotta suomalaisia kirjankansia
SKS 2017

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on innostanut moniin listauksiin kuluneen sadan vuoden ajalta. Esimerkiksi suomalaista designia on esitelty eri maissa Suomen Viron-instituutin kokoamien sadan esineen avulla ja joulukuussa Oulun taidemuseossa nähdään sivu sarjakuvaa jokaisesta Suomen historian vuodesta sadan sarjakuvatekijän toteuttamana. Samalla idealla toimii Ville Hännisen Kirjan kasvot (SKS 2017).

Hänninen on valinnut jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan, jolla on edustava kansi. Teokseen tarttuvaa tervehtii ensimmäisen Björn Landströmin Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen uusintapainokseen vuonna 1974 tekemät ikonisiksi muodostuneet kasvot. Landström oli tehnyt samaan teokseen kannet aikaisemminkin, mutta uudistettu, suoraan lukijaan porautuvat kasvot ovat tehneet suomalaisiin lähtemättömän vaikutuksen. Varhempaa sivuprofiilia harvempi muistaa.

Ensimmäisiä vuosikymmeniä lukuunottamatta lähes kaikki herättävät jonkinlaisen muiston, jos ei lukukokemuksesta, niin ainakin kirjakaupassa, antikvariaatissa tai kirjastossa käynnistä. Hännisen valinnat nostavat esiin oleellisen suomalaisesta kirjankansitaiteesta. Esittelyissään tekijä usein joutuu kertomaan enemmän kirjasta ja sen merkityksestä kuin kansitaiteesta ja -taiteilijasta. Esimerkiksi Mitä, Missä, Milloin -kirjasarjan tutun kannen suunnittelijaa ei tunneta. Samalla kannella on kuitenkin vuodesta 1950 lähtien myyty valtava määrä painotuotteita.

Kansitaide on harvemmin kestänyt sukupolvelta toiselle. Uusintapainoksiin on usein teetetty uudet, paremmin ostavaa yleisöä puhuttelevat kannet. Poikkeus vahvistaa säännön. Suomen ikonisin kirjankansi on Martti Mykkäsen Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen tekemä on kestänyt katseiden kulutusta jo vuodesta 1954.

Kirjaa selaillessa törmää erilaisiin kansimuoteihin ja tekstit valottavat tekijöitä niiden takaa. Kasarimuotia edusti etenkin poptaiteilija Markus Heikkerö, jonka kansista Hänninen on teokseensa valinnut Paul Austerin Lukittuun huoneeseen tehdyn. Heikkerön töiltä ei noina aikoina voinut välttyä. Hän suunnitteli myös levyjen kansia ja julisteita, ja jopa Dingon logon.

Kirjan kasvot tarjoaa sadan vuoden matkan suomalaiseen kansitaiteeseen. Julkaistavien kirjojen koko kirjo on edustettuna tietosanakirjoista sarjakuviin. Hänninen antaa monen tutun kannen tekijälle nimen ja samalla arvioi erilaisia tyylivirtauksia. Kirjan rakenne painottaa ikonisimmiksi kasvaneiden kansien merkitystä, mutta tekstissä muistetaan mainita koko joukko muitakin. Kansitaiteessa on setvimistä vielä tämän teoksen jälkeenkin. Kirjan kasvot tarjoaa perusoppimäärän aiheeseen.



Aikaisemmin Kirjan kasvoja on käsitellyt Hannele Salminen.




keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Pielaveden satama


Syksyn saapuessa Pielaveden satama on hiljentynyt. Satamakahviota lukuunottamatta satamassa ei moniin vuosiin ole ollut kovin vilkasta, siitä kertoo höyrylaivaliikennettä muisteleva opastaulukin.






tiistai 26. syyskuuta 2017

Mannerheim Runnilla


Joskus takavuosina istuimme kriitikko Hannu Waaralan kanssa kulttuuriravintola Ruthilla. Waarala kertoi, miten herkullista olisi tehdä näytelmä Mannerheimista viettämässä kesäiltaa Runnin kylpylässä vuonna 1919. Mannerheim on sellainen suomalainen merkkimies, jonka henkilökohtaiseen elämään ja ajatuksiin on hyvin vaikea päästä kiinni. Ehkä ilta Runnilla tarjoaisi siihen mahdollisuuden, olihan Mannerheim kokenut suuria menetyksiä, takana olivat avioero ja pysyvän, arvostetun työpaikan menetys.

Keskustelu tuli mieleen kun Yläsavolaisesta luin Runnille tulevan ensikuussa ensi-iltaan Mannerheimin kesästä 1919 kertova näytelmä Viraton vapaaherra - Mannerheim Runnilla 1919. Näytelmän ovat kirjoittaneet runnilaiset kouluneuvos Jouko Jauhiainen ja lehtori Pirkko Fallesen. Teoksen on dramatisoinut iisalmelainen teatteriohjaaja Heli Löytynoja.

Ei pitäisi arvioida teoksia niitä näkemättä. Mutta silti muoto, musiikkinäytelmä, saa epäilemään lopputulosta. Voihan se olla ihan onnistunutkin, sen tietää ensi-illan jälkeen. Luvataanhan esittelyssä "avata hieman" Mannerheimin henkilökohtaista elämää.

Kaikesta huolimatta mieluiten näkisin lavalla Waaralan luoman Mannerheimin pohtimassa itseään, tekojaan ja tulevaisuuttaan. Niin kiehtovasti hän osasi ajatuksistaan kapakassa kertoa.



* Viraton vapaaherra


maanantai 25. syyskuuta 2017

Wiki Loves Monuments

Lammin tuulimylly

Wikimaailmassa on meneillään Wiki Loves Monuments -projekti. Naapurikylän maisemat ovat suomalainen kulttuuriperintökohde, ja listattu toivottujen valokuvattavien kohteiden joukkoon.

Tänään oli voimakas aamu-usva. Vaikka se oli jo meidän nurkilta suurimmaksi osaksi häipynyt, niin Leppälahdella usvaa oli vielä varsin runsaasti. Valaisevampien yleiskuvien ottaminen kylästä ei ollut mahdollista.

Kuivaniemen peltoja

Leppälahden kylää

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kirjojen Suomi 100


Ylen kulttuuriohjelmat niin radiossa, televisiossa ja netissä ovat koko vuoden käyneet läpi kulttuuritoimituksen laatimaa Sadan vuoden kirjat -listaa. Kaikki kirjojen tiimoilta tehdyt haastattelut ovat kuunneltavissa netissä vaikka heti.

Tänään Yle julkisti äänestyksen, jossa median seuraajat voivat vaikuttaa Vuosisadan teoksen valintaan. Äänestyksessä voi valita jonkun kirjan Ylen listalta tai äänestää listalle pääsemätöntä omaa suosikkiaan.

Äänestys päättyy 2. lokakuuta 2017 kello 12. Tulokset julkistetaan Vuosisadan kulttuurigaalassa 18. päivä samaa kuuta. Luvassa on muitakin tuloksia.


* Äänestä Vuosisadan kirja! Yle


lauantai 23. syyskuuta 2017

Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat julkistettu


Tänään puolelta päivin Oulussa pop-up-kirjamessuilla julkistettiin Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat. Esiraati karsi noin kuudenkymmenen teoksen joukosta parhaimmat:

Essi Kummu: Hyvästi pojat (Tammi)
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät (WSOY)
Miki Liukkonen: O (WSOY)
Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus)
Kauko Röyhkä: Lapinpoika (Like)
Miika Siironen: Mustan lipun alla (Atena)
Pauli Tapio: Varpuset ja aika (Poesia)
Katariina Vuori ja Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä (Like)

Botnian voittaja julkistetaan 25.10.2017. Botnia-palkinto on Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä palkinto teokselle, jonka tekijä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai toimii siellä. Palkintosumman (10 000 €) lahjoittavat Oulun kaupunki ja Osuuskauppa Arina. Kilpailun yhteistyökumppaneita ovat Suomalainen kirjakauppa ja Kaleva.

Botnia jaetaan nyt ensimmäisen kerran.


Työmaan edistyminen, osa 15












perjantai 22. syyskuuta 2017

Hölmölän väki


Hölmölän jutut ovat tulleet viime päivinä tutuiksi myös politiikan huipulta. Hallitus on lahjoittanut rahaa ITLAlle – Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiölle. On perustettu Helsinki Graduate School of Economics. Lahjoitus lastenrahastolle otettiin jakamattomista veikkausvoittovaroista, jotka lain mukaan muutenkin olisi pitänyt käyttää lasten hyväksi. Professorien palkkaukseen tarvittavista rahoista vain vitsailtiin, ilmeisesti rahat tulevat yliopistoille muutenkin annettavasta rahoituksesta (ja valtion kokonaan omistamalta Suomen Pankilta).

Uuden Kuti-lehden teemana on kansanperinteestä tuttu Hölmölän väki. Useammassa tarinassa kannetaan säkillä valoa pirttiin ja pidennetään peittoa. Tutut teemat tehoavat edelleen, varsinkin nykyhallituksen tehdessä edellisen kaltaisia päätöksiä.



Kutin välissä tulee virallinen Suomi 100 sarjakuvalehti. Tutkija-sarjakuvantekijäparit ovat lähestyneet sarjakuvamaailman tapauksia tieteen ja taiteen keinoin. Erityisen ilahduttava on Roope Erosen ja Petteri Enrothin paneutuminen Toni Ponin maailmaan.



* Kuti 45
* Suomi sata vuotta sarjakuvassa


tiistai 19. syyskuuta 2017

Pieruhaaste

Uusi kirjallisuushaaste: muunna romaanin nimi sellaiseksi, että siinä on sana "pieru" jossain muodossa. #pieruhaaste

Häräntappopieru

Vuosisadan rakkauspieru

Kukapa Pierulle kirjoittaisi

Sadan vuoden pieru.

Leijat Helsingin yllä.

Maa on syntinen pieru.

Juhannuspierut

Pieru, joka leikki tulella

Alastalon pierussa

Pierupeliappelsiini

Juoksupieruntie

Saatanalliset pierut

Pierut Tiffanylla

Pieru ja rangaistus

Pierusta itään

Tuntematon pieru

Lasihelmipieru

Kovan pierun maa

Pieru on toisaalla

Taikapieru 1 ja 2

Taru pierujen sormuksesta

Taru sormusten pieruista

Rakastunut pieru

Kenelle pierut soivat

Kovat kundit eivät piere

Synkkä pierupuhelu

Pieru saapuu Moskovaan

Kaikki isäni pierut

Ulvova pieru

Pieruni ja Mannerheim

Fight fart

Sota ja pieru

Tessalonikin pierut

Alladinin taikapieru

Spektaakkelin pieru

Kirjava pieru

Baskervillen pieru

Kolmen pennin pieru

Pierua: Runoja

Ruohoa: Pieruja

Pieraise minut vahvaksi

Valitut pierut

Navaronen pierut

Pieru tutkimuskohteena

Länsimaisen pierun historia 1 ja 2

Pierunkynnen leikkaaja

Tyhjän tien pierut

Stalinin pierut

Pieru-koodi

27 eli pieru tekee taiteilijan

Ennen kuin pieruni katoaa

Matka pierun keskipisteeseen

Hector Servadacin pierumatka

Pieru vastaan Pieru

Kapteeni Pieru

Aarrepieru

Pierusaari

Pierumurha

Miehet jotka vihaavat pieruja

Mies joka pieri

Pierulinna joka romahti

Se mikä ei piere

Tyttö joka etsi pieruaan.

Jaakko ja Pierunvarsi

Hiljaiset pierut

Vapauttakaa pierut!

Sadan pierun yksinäisyys

Rasvapieru

Moskova-Pieru

Kissani Pieru

Saapasjalkapieru

Oikutteleva pieru

Minä, pieru ja Orvokki.

Suuri pierunmetsästys

Kolme pierua.

Pieruni 1

Oman elämänsä pieru

Uusi ja Vanha pieru.

Peukaloisen pierut villihanhien seurassa

Pieru vailla loppua

500 parasta pierusointua

Hannu ja Pieru

Pieruhilkka

Pieru ja moottoripyörän kunnossapito.

Täällä pierun alla 1-3

Grimbergin pierunhistoria

Manillapieru

Huomenna pieru tulee

Pieru nimeltä Papillon

Hyvän ja pierun tuolla puolen

Antipieru

Humiseva pieru

Kotiopettajattaren pieru

Ylpeys ja ennakkopieru

Järki ja pieru

Pieni suklaapieru

Hiljaa virtaa pieru

Hiljaa pieree Don?

Pieru ja tunteet

Viimeinen pieru

Viimeinen pieru Pariisissa

Punainen pieru

Olemisen sietämätön pieru

Pieruntappaja

Me kolme ja pieru

Istuin Piedrajoen rannalla ja pierin

Pieruaavikko

Pieru egyptiläinen

Pieni pieru preerialla

Pierupoeg

Tintti ja mustan pierun maa

Pieru olohuoneessa

Sisäinen leijari

Sankarin tuhannet pierut

Veljeni Pierumieli

Kultainen pieru

Idän pikapieru

Iloisia pieruja, mielensäpahoittaja

Pieru Kassinen ja pikkuveli

Tiina saa pierun

Viisikko ja vanhan pierun arvoitus

Pieru Töpöhäntä

Joen yli pierun siimekseen

Eikä yksikään piereskellyt
(Kymmenen pientä pierua)

Harry Potter ja pierun varjelukset

Pierupeikko ja pyrstötähti

Tule takaisin, Mr. Pieru

Pierurunkkari

50 shades of pieru

Pierukaljaromaani

Juhannuspierut

Miten saan pieruja, menestystä ja vaikutusvaltaa?

Kivenpyörittäjän pieru

Järkevää pierunhoitoa

Työmiehen pieru

Pieru ruispellossa

Pieruluutnantti

Leijapoika

Romeo ja pieru

Pierun taju

Kurjat pierut

Vanhus ja pieru.

Pierujen herra

Mies joka luuli pieruaan hatuksi.

Piereskelyä aloittelijoille

Ilmestypieru.

Pieru armahtaa, minä en.

Pierun kääntöpiiri

Nexus, Plexus ja Pieru

Aropieru

Meripieru

Niin kauas kuin pierua riittää

Moby Dick - Valkoinen pieru

Hylätyt pierut, autiot pihat

Koko kaupungin pieru

Arktinen pieru

Pieru nro 6

Miss Pieru-Suomi

Pieru, joka maalasi taulun

Mies joka luuli vaimoaan pieruksi

Kaksi pierua

Kun pierut katosivat

Piere minulle, Helena

Ja Helena pieree

Pieru ja rangaistus

Nuoren tytön pieru

Karvapieru

Pieruloukko

Köyhää pierua

Pierunotko

Liisan seikkailut pierumaassa

Bridget Pieru - elämäni sinkkuna

Istuin Pierujoen rannalla ja itkin

Himoshoppaajan salaiset pierut

Motellien aikapierut

Palmuviinipieru

Tuntematon mestaripieru

Mestaripierun seikkailut

Uusi uljas pieru

Avaruuspieru 2001

Kun aasintamma näki herran pierun

Tarkkailla ja pierrä

Peppi Pitkäpieru

Koiranpierun leikkaaja

Pieru on lahjoista suurin

Pieru oikeuskanslerille


sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Raahen kirjamessuilta


Eilinen meni Raahessa Kauppaporvarin toisessa kerroksessa Raahen Kirjamessuilla Oulun Sarjakuvakeskusta edustaessa. Kun on muutamia vuosia kiertänyt tapahtumia, niin toiset näytteilleasettajat ja myyjät alkavat tulla jo tutuiksi. Leppoisat messut, mukava meno. Aulan seinillä oli Lauri Hirvosen lastenkirjakuvituksia.





lauantai 16. syyskuuta 2017

Miten suosio säilyy?


Suomalaisen Kari ihmetteli 5. toukokuuta 1964 Helsingin Sanomissa julkaistussa pilapiirroksessa Beatlesien suosioita ja sen kestävyyttä.

"Maurice Chevalier valloittaa yleisönsä vielä 76-vuotiaana... Pystyvätköhän Beatlesit tekemään saman yhtä vanhoina -- mitä arvelette?"

Beatleseista Paul McCartney on 75 ja Ringo Starr 77 vuotta. Voisi hyvinkin sanoa, että he valloittavat yleisönsä edelleen.



Sen sijaan vuoden 1964 Maurice Chevalierin esitykset eivät tunnu enää vuonna 2017 vakuuttavan.

Kun siihen ei osaa liittää nuoren minän kuulemaa laulantaa.


perjantai 15. syyskuuta 2017

Tuiran tori


Sen lisäksi, että kotitalo on ollut remontissa, on Tuiran lähiseutuja korjattu muutenkin. Runkoviemäriä uusitaan, katutöitä tehdään ja Tuiran toria rempataan uusiksi. Torilla toteutuvat myös kaksi edellistä.

Vielä on matkaa valmistumiseen.




torstai 14. syyskuuta 2017

Fallospilvi


Mökkityömaalta lähtiessä taivaalla oli hämmästyttävän näköinen pilvi. Valtava fallos täytti puiden välistä näkyvän taivaan.

Päästessäni avoimemmalle paikalle, jossa saattoi valokuvata taivaan ilmiötä, pilvi ei enää ollut niin härski.

tiistai 12. syyskuuta 2017

Karl Marxin maksullinen hauta


Lokakuussa 2015 Wall Street Journal kirjoitti jutun kiukustuneesta marksilaisesta. Ben Gliniecki oli yrittänyt vierailla Karl Marxin haudalla Highgaten hautausmaalla Lontoossa. Käynti jäi yritykseksi, sillä yksityinen hautausmaa perii pääsymaksua. Highgaten läntiselle osalle järjestetään ainoastaan maksullisia opastettuja kierroksia, mutta myös itäisellä puolella vierailusta peritään maksu. Marx on haudattu itäiselle puolelle. Lisäksi hautausmaalla on yksityinen puoli, jonne turisteja ei päästetä ollenkaan. Esimerkiksi George Michaelin haudalle ei pääse. Kommunistit ja hautausmaa ovat kinastelleet pääsymaksusta ainakin vuodesta 1975 lähtien.

Pari päivää WSJ:n jutun jälkeen breitbart.comin sivuille ilmestyi uutinen, jonka juoni oli aivan sama. Toki jutussa viittattiin suureen talouslehteen. Wall Street Journalin juttujen lukemisesta pitää maksaa. Ilmeisesti siksi syksyn ylioppilaskokeiden tekijät olivat päätyneet huonomaiselle breibart.comille.

Helsingin Sanomien mukaan ylioppilaskokeissa on viime vuosina käytetty breitbart.comia seitsemän kertaa lähteenä. Jatkossa ei ilmeisesti käytetä.

Mitä tästä opimme? Ilmaisiin uutissivustoihin saattaa liittyä -- yksittäisen uutisen sisällöstä riippumatta -- maineriski. Jos organisaatioilla ei ole varaa lehtitilausmaksuihin, niin suosittelen tukeutumaan yleisradioyhtiöiden tarjontaan.


sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Junien kulut


Tänään aamupäivällä veturi putosi kiskoilta Oulun aseman pohjoispuolella. Onnettomuus on saanut käytännössä koko Suomen junaliikenteen sekaisin. Iisalmessa iltapäivällä odoteltiin myöhässä olevia etelään meneviä junia. Niitä joutuivat odottelemaan myös pohjoiseen menevät junat.

Suomen rautatieverkko on aikoinaan suunniteltu niin, että sen keskuspiste on Pietarin Suomen asema. Nyttemmin jo pitkän aikaa parista päivittäisestä Pietariin menevästä junavuorosta huolimatta verkkoa on yritetty käyttää keskuspisteenä yksi alkuperäisen suunnitelman sivuasemista, Helsingin rautatieasema.

Merkittäviä muutostöitä Etelä-Suomen raideverkon perusrunkoon ei ole tehty, vaikka aikaa olisi siihen ollut sata vuotta. Olennaisempana on pidetty kattavuuden lisäämistä. Verkon toimivuutta parantavia yhteyksiä on rakennettu, mutta osa niistä, esimerkiksi Kontiomäki - Joensuu ja Jyväskylä -Haapajärvi,  on jätetty pois käytöstä.

Tämä yksi veturin kiskoilta putoaminen osoittaa miten herkkä rautatieverkko on. Matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle ei muuta tätä mitenkään. Verkko on yksi kokonaisuus.

Jos yksityistämiseen halutaan mennä, niin ensin olisi kurottava kiinni sadan vuoden säästöt rautatieverkossa. Toki ratoja on kunnostettu ja uudistettu, mutta verkkoa ei koskaan ole suunniteltu ja rakennettu nykyisen keskuspisteen vaatimusten mukaiseksi.


LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset