torstai 31. elokuuta 2017

Today the postman brought me


Susanna Laknerin Happiness To Gon.




keskiviikko 30. elokuuta 2017

Loitsu sateen karkoittamiseksi


   Herkeä hyvä Jumala,
satamasta, tuulemasta,
pitämästä pilvisäitä,
Ukko taivahan jumala,
itse ilman suuri herra,
vie pilvet Venäjänmaalle,
kanna kaaret Karjalahan,
siellä vettä uotetahan,
siell on akka lapsen tehnyt,
ei ole vielä vettä nähnyt!

Siellä pieni poikalapsi,
sekä toinen tyttölapsi,
yksiöiset, kaksikuiset,
kaikki vielä kastamatta!




* lisää suomalaisia syntyjä ja loitsuja

tiistai 29. elokuuta 2017

Avataan


Kirkonkylällä piti pysähtyä pitkän aikaa suljettuna olleen ravintolan luo. Ikkunassa oli lappu, jonka mukaan ravitsemusliike avataan lähiaikoina. Tarkennuksena ilmoitettiin, että syyskuussa.

Mutta oliko tämä lappu tässä paikalla jo aikaisemmin? Ehkä se oli ikkunassa jo viime vuoden elokuussa?

Nyt tehty havainto alkoi elää omaa elämäänsä. Tuntui varmalta, että ole huomannut sen aikaisemminkin. Mahdollisesti jo vuosi sitten, jolloin myös olisi herännyt iloinen ajatus kirkonkylän virkistymisestä.

Tuleeko kirkonkylälle uutta elämää, se jää nähtäväksi. Ensi kuun aikana.


sunnuntai 27. elokuuta 2017

Kokeellisuuden purskahdus



Juri Joensuu
Vuoden 1965 mania? Suomalaisen kirjallisuuden hullu vuosi
Poesia-vihko #6
Poesia 2016


Lukion kirjallisuuden viimeisellä kurssilla käsiteltiin tulevaisuutta. Tuolloin, 1980-luvun puolivälissä, lehtori nosti erityisesti esille Karri Kokon runokokoelman Uno Boy (WSOY 1982) kertoen runouden tulevaisuudessa laajemmin siirtyvän samaan kokeelliseen suuntaan. Teos ei kuitenkaan 1980- tai 1990-luvun mittaan tuntunut saavan seuraajia. Ei Kokon eikä kenenkään muunkaan kirjoittamana. Toki Kari Aronpurolta ilmestyi säännöllisesti kirjoja, mutta hän oli aloittanut uransa jo vuonna 1964 (Peltiset enkelit, Kirjayhtymä) ja jatkoi omalla linjallaan.

Aronpuron runoilijan uran alkuun liittyi kokonainen kokeellisen kirjallisuuden buumi. Yleensä julkaistuista kirjoista mainitaan Pentti Saarikosken On muistojemme lehdet kuolleet (Otava 1964) ja ilmiöstä puhutaan osana 1960-luvun murrosta. Kerätessään tuota kirjallisuutta Juri Joensuu kuitenkin huomasi, ettei voi puhua koko 1960-lukua koskettaneesta ilmiöstä. Julkaisut sijoittuvat melko tarkkarajaisesti vuoteen 1965 ja sitä ympäröiviin vuosiin. 1964-1966 ilmestyi noin kolmekymmentä kokeelliseksi laskettavaa kirjaa. Noihin kuuluvat muun muassa Osmo Jokisen Nollapiste, Väinö Kirstinän Luonnollinen tanssi ja Timo K. Mukan Täältä jostakin.

Kokeellisuuden ytimessä oli kollaasi, erityisesti tekstikollaasi. Saarikosken Mitä tapahtuu todella? teoksesta ammentanut Henrik Alceniuksen Mitä tämä on (1964) sai aikalaisilta myönteisen vastaanoton vaikka lainattu tulkitsi omista sanoistaan rakennetun irrationaalisen maailman. Joensuu poistaa teksteistä muotoilut ja asettaa ne rinnakkain. Enää ei voi erottaa kumpi on kumpi. Kokeellisissa teoksissa tarkasteltiin lisäksi kirjaa muotona ja luotiin abstraktioita. Löydettyjen tekstien hyödyntäminen levisi myös äänilevyteollisuuteen kun M. A. Numminen julkaisi kaksi singleä vuonna 1966.

Suomalaisella ilmiöllä on kansainvälinen tausta, mutta täällä kokeileminen oli huomattavasti pienimuotoisempaa ja epäsystemaattista. Esimerkiksi Ryhmä 65:n hahmottelema korttipakkamuotoinen romaani oli maailmalla toteutettu useampaan kertaan (suomeksi julkaistuja ovat esimerkiksi Vladimir Nabokovin Kalvas hehku ja Julio Cortázarin Ruutuhyppelyä).

”Tutkittava ilmiö ja sen aineisto järjestyy kuin itsestään lyhyen ja poikkeuksellisen ajanjakson sisälle”, kirjoittaa Joensuu. Tätä 30-sivuista Poesia-vihkoa voisi luonnehtia aineiston esitteleväksi tutkimussuunnitelmaksi. Sen julkaisemista puoltaa erityisesti jo kokeellisen kirjallisuuden kokoamisen tuoma uusi tieto lyhyen ajan poikkeuksellisuudesta. Muuten kokeellisuus on Suomessa ennen 2000-lukua jäänyt yksittäisiksi teoksiksi, kuten Kokon Uno Boyn julkaisemiseksi 1982. Jatkossa ilmiö on tarkoitus sitoa ajalliseen taustaansa.



Julkaistu aikaisemmin Kaltiossa


lauantai 26. elokuuta 2017

Barsokevitschin kuvia vapaaseen käyttöön

B4646

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on ladannut Flickriin yli tuhat kuvaa kokoelmistaan vapaaseen käyttöön. Suuri osa kuvista on Victor Barsokevitschin (1863-1933) ottamia ja tuttuja useista Kuopion historiaa käsittelevistä teoksista.

Esimerkiksi olen tähän valinnut kuvan Ahkionlahden kanavan korjaustyömaalta. Kanava uusittiin ensimmäisen maailmansodan aikana.

Tekijänoikeuksista vapautuneiden kuvien käyttämisen helpottaminen on hyvä askel museoilta kohti nykyaikaa.


VB3_1448


* Ylen uutinen
* Flickr - Kuopion kulttuurihistoriallinen museo


perjantai 25. elokuuta 2017

Moninaista suomalaista sarjakuvaa


Maaningan kirjastolla tänään Tero Mielonen esitteli suomalaista sarjakuvaa. Esityksen pääajatuksena oli, että sarjakuvan aihepiirit vaihtelevat todella suuresti. Kotimaistakin sarjakuvaa on lähes joka lähtöön.

Mielonen oli ottanut esityksen pohjaksi kirjallisuuden kirjastoluokituksen ja esitteli pari kolme kuhunkin luokkaan sopivaa sarjakuvaa. Aapisilla ja Kuti-kollektiivin Aakkostoukalla aloitettiin.

Sisällön puolesta Suomessa tehdään todella monimuotoista sarjakuvaa. Suosittujen sanomalehtistrippien taustalla tapahtuu paljon ja Mielonen innosti tutustumaan tarjontaan.

Ainoa aihepiiri, johon Mielonen ei helposti ollut löytänyt sopivia sarjakuvia, oli erä- ja metsästystarinat. Lähimmäksi tätä kategoriaa tulivat Petri Hiltusen intiaani- ja villin lännen tarinat.

Mielonen pohtikin, että olisiko syytä luokitella sarjakuvia muutenkin kuin aikuisten ja lasten sarjakuviin. Tosin karkealla jaottelulla on etunsa: luettavakseen voi saada teoksia hyvinkin yllättävistä aiheista.

Twitterissä Mielonen on esitellyt palvelun asettamissa rajoissa erinomaisia suomalaisia sarjakuvia. Juhlavuonna tietenkin teemana on #100sarjakuvaa.



* #100sarjakuvaa


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Kalevala norjaksi


Mikael Holmbergin Kalevalan uusi norjannos on ilmestynyt. Näin ilmoitti Holmberg facebookissa ja Kalevala-blogissaan.

Oli ilo haastatella Holmbergiä vuoden ensimmäiseen Kaltioon. Juttu on luettavissa myös netissä.



* Kalevalan sininen. Kaltio 1/2017.



tiistai 22. elokuuta 2017

Paljastuneet seitit


Aamun utu paljasti kuinka paljon hämähäkinseittejä on lähipuissa. Ja yhden ison hämähäkin verkkonsa keskeltä.







maanantai 21. elokuuta 2017

Väitöskirjatyön edistäjiä


Yksi Suomen juhlavuoden riemastuttavimpia julkaisuja on Timo J. Tuikan kirjoittama ja Heikki Paakkasen kuvittama Suomi sata vuotta ja risat (Zum Teufel 2017). Teos perustuu Paakkasen kuviin ja jo aikaisemmissa teoksissaan esittämiin näkemyksiin Suomen vaiheista.

Paakkanen ja Tuikka yhdistelevät ennakkoluulottomasti historian faktoja. Heti teoksen alkusivuilla selvitellään muun muassa Elmo Kailan väitöskirjatyön edistymistä. Erilaisista salaseuroista viehtyneen Kailan väitöskirjatyö eteni vitkaan vuoteen 1929 saakka.

Tekijöiden mukaan väitöskirjatyön etenemisessä tapahtui dramaattinen käänne Aulangolla, jossa lentokoneen potkuri osui Kailan päähän. Kun osa aivoista leikkaantui pois tutkijakoulutettavan päästä, niin Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla -työ alkoi edistyä ja tarkastettiin 1931.

Kirjan jokaisella aukeamalla on Paakkasen kultapainatettu piirros. Kuvien yksityiskohtia katselee ilokseen pitkän aikaa.


* Paakkanen - Tuikka. Suomi sata vuotta ja risat. Turun Sarjakuvakauppa

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Trump ja Kim Jong-Un


Ennen kuin Trump alkoi tolkun ihmiseksi ja kutsui Sauli Niinistön konsultoimaan kansalle puhumisessa, niin politiikassa päällimmäisenä oli Pohjois-Korea ja ohjukset. Belgialainen Johan de Moor (s. 1953) kommentoi tilannetta ylläolevalla kuvalla.

Belgialaiset laajasti hahmottavat maailmaan Tintin kuvaston kautta. Johan de Moorilla on erityinen suhde Tinttiin: hänen isänsä Bob de Moor oli yksi Hergén studioiden piirtäjistä. Tämä suhde antaa erityistä voimaa Tintin kuvaston käyttämiseen pilakuvissa.

Hergéä on usein kutsuttu Belgian kansalliskirjailijaksi. Pienellä Belgialla ei ole juuri muita yhtä laajan kansainvälisen maineen saaneita kulttuurivaikuttajia. Kuten aikaisemminkin olen todennut, vääräleuat ovat usein sanoneet, että kielikiistoista kärsivää Belgiaa pitää edelleen yhtenä valtiona Tintti ja jalkapallomaajoukkue.

De Moor on pilakuvassaan huomioinut Hergélle sattuneen virheenkin. Lohikäärmeen toiseen takajalkaan tuli vahingossa viisi varvasta. Mika Lietzén käytti virhettä oman sarjakuvansa aiheena.

Miten Trump päässeekään kiipelistään? Positiivista Trmpin kohelluksessa on ollut ainakin se, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin Iran ja Israel ovat olleet samaa mieltä jostakin asiasta. Että Trumpin tolkunihmis-puheet ovat luokattomia.


lauantai 19. elokuuta 2017

Remonttileijona


Kesän mittaan työmaalla olen joutunut pohtimaan myös rakentamisen ympäristövaikutuksia. Käytännön toimiin vaikuttavat paljon valintojen helppous ja etenkin materiaalien saatavuus.

Ekovillan valinta eristeeksi on tehty helpoksi ja houkuttelevaksi. Tarjouspyynnön tekemällä sain välipohjan ja seinien eristyksen muutamissa tunneissa valmiiksi paikalle asennettuna. Ajansäästö ja mineraalivillojen asentamisen aiheuttaman kutinan välttäminen ovat saaneet monet muutkin seudun rakentajat päätymään samaan vaihtoehtoon.

Ekologista linjaa jatkoin valitsemalla sisäseinien materiaaliksi puukuitulevyn, remonttileijonan. Se tuntui olevan netille ja rautakauppiaille tuntematon materiaali. Lopulta levyä löytyi kauppiaan varastosta, vaikka sitä ei varastokirjanpitoon ollut listattukaan.

Vaikka saman valmistajan tuulensuojalevy ja runkoleijonat olivat laajasti tunnetut ja käytetyt, sisäseiniin tarjoitetut paksu huokoleijona ja varsinkin remonttileijona olivat tapaamilleni rakentamisen kanssa tekemisissä oleville ihmisille tuntemattomia. Kuopiossa sijainneiden Saastamoisen tehtaiden takavuosina valmistama Halltex oli sentään tuttu korjausrakentamisesta.

Kyseessä on vastaava levy. Valmistajan esitteiden mukaan remonttileijona on tarkoitettu hirsirakennusten korjauksiin ja rakennusmääräysten vaatimiin lisälämmöneristyksiin. Pitkiltä sivuilta pontattu levy oli helppo asentaa, joskin materiaali vaati huolellista käsittelyä. Pitkä levy meni helposti rikki.

Sisäseinä ja lisälämmöneristys samalla asennuksella! Se tuntui hyvältä kaupalta.


perjantai 18. elokuuta 2017

OMVF


Oulun taiteiden yö on kulunut taiteden yön infotiskillä. Laajempi näkemys päivän ohjelmistosta on jäänyt syntymättä, mutta infotiskillä ollut Oulun musiikkivideofestivaalien mainospääte on antanut päivystäjälle aimo annoksen viime vuosikymmenien suomalaisesta videotaiteesta.

Oulun musiikkifestivaalien väki ajatteli ystävällisesti päivystäjiä, samaa videota ei tullut kahdesti. Tarjolla oli siis yli kahdeksan tuntia palkittuja tai kunniamainittuja musiikkivideoita.

Niiden katselun myötä päädyin mainostamaan, että Oulun seuraavat musiikkivideofestarit ovat ensi viikolla, 23.-27. elokuuta. Ohjelma on painettu ja siihen voi tutustua myös netissä.

Muutamia kuvia taiteiden yöstä on Kulttuurikuvissa.

Mutta videofestareilla kannattaa poiketa, jos aikatauluun sopii. Tuntien mainostus tehosi ainakin infotiskin päivystäjään.



* OMVF

torstai 17. elokuuta 2017

Tänään Oulun taiteiden yö



Tänään Oulussa vietetään taiteiden yötä. Ohjelma on jaettu Forum24:n välissä kaikkiin ilmaisjakelua vastaanottaviin kotitalouksiin. Ohjelma on myös netissä.

Netissä ohjelmaan on täydennetty myös viimeisimmät ilmoittautumiset.

Tervetuloa lukuisiin tapahtumiin!









maanantai 14. elokuuta 2017

Amerikan ääripäät


Yhdysvalloissa poliitikot ovat laajasti tuominneet äärioikeiston väkivaltaisiksi äityneet mielenosoitukset Virginian Charlottesvillessä. Presidentti Trump ei ole liittynyt tuomitsijoiden joukkoon vaan on puhunut "kiistan eri puolista", suomalaisittain remuavista ääripäistä.

Orjuutta kannattaneiden Etelävaltioiden kenraaleiden ratsastajapatsaita on pitkin Yhdysvaltoja reippaat tuhat kappaletta. Ne ovat muistomerkkejä 1860-luvulta ja myöhemmiltä sisällissodan muistamisen vuosilta. Charlottesvillessä on kahden etelän kenraalin ratsastajapatsaat, Robert E. Leen ja Thomas Jonathan "Stonewall" Jacksonin.

Yhdysvalloissa on keskusteltu onko orjuuden puolustajia edelleen muistettava näin näyttävästi. Charlottesvillen kaupunginhallinnossa asiaa on käsitelty virallisesti ja sikäläinen kunnanhallitus päätti helmikuussa muuttaa Leen ja Jacksonin puistojen nimet ja poistaa patsaat.

Asian käsittely paikallisdemokratiassa oli tiukka. Muutokseen päädyttiin äänin 3-2. Päätöksestä on valitettu oikeuteen, ja se määräsi asiassa kuuden kuukauden toimeenpanokiellon.

Demokraattisen yhteiskunnan päätösprosesseihin vaikuttaakseen valkoista ylivaltaa kannattavat äärioikeistolaiset ovat huhtikuusta alkaen järjestäneet mielenosoituksia. Viime päivinä ne ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi.

Ääripäistä puhuminen tässä yhteydessä on hämmentävää. Esimerkiksi Boston Globe kysyy, että onko Trump jääräpää, tyhmä vai yksinkertaisesti rasisti?

Charlottesvillessä on vastustettu äärioikeiston mielenosoituksia. Ovatko demokraattisen päätöksenteon puolustajat tosiaan ääripää? Miten tämänkaltaisista asioista pitäisi päättää?

Enää Charlottesvillessä ei taida olla kyse patsaista ja puistojen nimistä.




sunnuntai 13. elokuuta 2017

Salamaseuranta


Eilisillan keskeinen puheenaihe Tero Pitkämäen lisäksi oli salamointi ja sää. Etelä-Suomessa tosiaan salamoi, sitä saattoi noin viiden sekunnin viiveellä seurata netistä. Mitäpä ei voisi.







* Blitzortung.org


lauantai 12. elokuuta 2017

Maailman ainoa savolainen kreivi


Maaningan entisen kunnantalon pihalla kulkijoita tervehtii Johan Henrik Tawastin patsas. Napoleonin sotien aikaan Hamulan kartanon kasvatti Tawast kunnostautui Ruotsin sotaväessä ja sai kreivin arvon. Lapsettomana kuolleen arvonimi ei siirtynyt seuraaville sukupolville, joten Tawastia on tavattu tituleerata maailman ainoaksi savolaiseksi kreiviksi.





LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset