perjantai 26. toukokuuta 2017

Huoneuuni, osa 2












torstai 25. toukokuuta 2017

Kuinka uuni muurataan?











keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Pyhimys


Suru-uutinen kertoi Roger Mooren (1927-2017) edesmenneen. Uutisissa muistettiin erityisesti Roger Mooren James Bond. 1970-luvun nuoruudessa Moorella oli toinenkin rooli, joka piti häntä tapetilla. Pyhimystä esitettiin televisiossa ja julkaistiin sarjakuvalehtenä (Semic 1970-1984).

Pyhimyksen tunnuksena oli tikku-ukkohahmo, jonka piirtäminen ruutupaperille onnistui helposti. Illalla piti kaivella ruutupaperia ja kokeilla vieläkö hahmon piirtäminen onnistuisi. Kyllä. Helposti sujui vuosikymmeninen tauon huolimatta.


Kepeät mullat!


tiistai 23. toukokuuta 2017

Hintava pönttöuuni


Olen rakentamassa mökkiä Jouko Ylihannun vuonna 1939 Maatalousministeriön kilpailuun tekemien voittoisien piirustusten mukaan. Piirustuksiin on makuuhuoneeseen ajateltu pönttöuuni. Siksipä uuniostoksilla piti tiedustella sellaisen hintaa.

Aikoinaan pönttöuunit olivat hyvin suosittuja. Ne olivat suhteellisen halpoja ja niiden lämpöteho oli hyvä. Keskuslämmityksen ja kaukolämmön myötä joka huoneeseen ei enää tarvinnut omaa uunia. Niinpä monet pönttöuunit purettiin eikä uusia juuri enää tehty. Kuorien valmistaminenkin lopetettiin.

Kuten monet muutkin perinteiset käyttöesineet, ovat pönttöuunit kokeneet uuden arvostuksen. Sisustuslehdissä on esitelty uuneja hyvässä hengessä.

Muutamia vuosia sitten pönttöuuneja on alettu valmistamaan teollisesti. Tiilerin Aino-pönttöuuneja on tarjolla eri korkuisina malleina. Matalampi uuni ei ole halvempi. Hinta on sama korkeudesta riippumatta.

Rakenteisiin ja materiaaleihin nähden pönttöuunit ovat melko hintavia. Pelkän uunin hinta on reilut kaksi ja puoli tuhatta. Tähän päälle rahti, jonka määrä vaihtelee paikkakunnan mukaan.

Retroilulla on hintansa.



maanantai 22. toukokuuta 2017

Kuoreet tulivat!


Kuore on noussut Viannankoskeen. Muutamien päivien ajan lippoamalla saa suuria saaliita nopeassa ajassa. Paikallisten kalastajien lisäksi lokit ovat huomanneet kalaa olevan paljon helposti saatavilla.






perjantai 19. toukokuuta 2017

Massimo Taccoon

THE END - Massimo Taccon.jpg
Massimo Taccoon, Loppu (2010) (Fair use, Link)

Tänään italialainen käsitetaiteilija Massimo Taccoon täyttää 50 vuotta. Italialaiset wikipedistit ovat päättäneet, että Taccoon ei ole merkittävä taiteilija. Italiankielisessä Wikipediassa ei siis ole enää artikkelia hänestä. Saksaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, portugaliksi ja venäjäksi taiteilijan töistä ja vaiheista voi lukea.

Ainakin toistaiseksi.

Jo vuodesta 2008 englanninkielisessäkin Wikipediassa on käyty keskustelua Taccoonin merkittävyydestä. "Riippumattomat lähteet puuttuvat", toistellaan.

Taidekritiikin tilasta on puhuttu jo pidempään. Eipä taida perinteisiä maailman taidelehtiä netissä juuri olla luettavana. Google ei tavoita.

Ja googlaus ei tuo tietoja epäilijöille, koska yleensä he harrastavat kokonaan muita aloja kuin taidetta. Personoitunut hakukone ei tuo edes näytille linkkejä arvovaltaisiin taidelähteisiin.

Ehkä Taccoonin sivu saa vielä armonaikaa. Viimeisin ehdotus poistamisesta on tammikuulta 2016.





torstai 18. toukokuuta 2017

ntamo sai jatkajan


Eilisen illan uutinen oli ntamon siirtyminen uusiin käsiin. Kustantamo siirtyy taiteilijaeläkkeelle päässeeltä Leevi Lehdolta filosofi Jarkko S. Tuusvuorelle. Uutisesta eniten ajantasalla oli Nuori Voima, joka julkaisi uuden kustantajan haastattelun.

Kymmenen vuotta sitten perustettu ntamo on lyönyt leiman suomalaiseen kustannusmaailmaan. Ntamo haastoi WSOY:n, ja onnistui siinä. (Kusta)ntamo on vahvasti ollut Leevi Lehdon kokonaistaideteos. Jopa siinä määrin, että Aleksis Salusjärvi kirjoitti 2012 kirja-arvion kokonaisuudesta.

Käsitteellisenä taideteoksena ntamo sen sijaan verhoaa kirjakustantamisen käytännöt esteettisiin kerroksiin, jotka profiloituvat Lehtoon. Lisäksi taidefilosofinen kysymys tekijyyden ja teoksen suhteista nousee esiin. On toki mahdollisesta käsitteellisesti kääntää mikä tahansa taiteeksi, mutta kun esteettinen huomio kiinnittyy ntamoon taiteena, mihin se itse asiassa kiinnittyy? Taideteoksena ntamon on oltava jotakin muuta kuin ne nimikkeet, joista kustantamo koostuu, sillä tuskin ntamon kirjojen tekijöistä syntyy epäselvyyttä tällaisella nimeämiselläkään. Vaihtoehdoiksi jää siten tulkita ntamo taiteelliseksi prosessiksi tai nähdä taiteen rakenteissa tapahtuva työ taiteen tekemisenä. Taiteellisen prosessinkin vaihtoehto on hämärä, sillä ntamon kirjailijoista tuskin yksikään on tiennyt tekevänsä Leevi Lehdon teosta tarjotessaan hänelle käsikirjoitustaan, mistä johtuen asiassa on moraalisiakin ongelmia. Tuntuukin siltä, että ntamo voi olla taidetta vain suhteellisesti tai teoreettisesti ja että sen painoarvo taiteena motivoituu lähinnä instituutioita vasten. Kirjallisuuden rakenteissa ntamo osittain toimiikin itsenäisen taiteellisen ympäristönsä luovana projektina.

Tällaista taustaa vasten uuden omistajan täytyy astua isoihin saappaisiin. Lehdistötiedotteessa sanotaankin, että "Tuusvuoren ntamo aloittaa 1. kesäkuuta 2017".

Nuorelle Voimalle antaman haastattelun perusteella vaikuttaisi siltä, että Tuusvuorella on näkemys millaisen taideteoksen hän aikoo Lehdon työn pohjalta luoda. Meille lukijoille se selviää aikanaan.



* ntamo


keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Keramiikkalintuja ja tasavuosia


Nyt Siilinjärven kirjaston Artsi-näyttelytilassa olevat työt eivät tule herättämään samanlaisia tunteita kuin edellinen näyttely, josta Sampo Kemppainen joutui peittämään tissit. Mikko Pitkäsen keramiikkatyöt ovat ajankohtaisia, ulkonakin linnut ovat aktiivisia ja valmistelevat pesimistä.


Kirjastossa muistutettiin, että Suomi 100 vuoden lisäksi on meneillään Kanada 150 vuosi. Lisäksi Siilinjärven kansalaisopisto täyttää 50 vuotta.

Siinä on tasavuosia juhlittavaksi.


tiistai 16. toukokuuta 2017

Elinikäinen presidentti


Tänään 1974 Josip Broz Tito valittiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi. Suurta muutosta maassa ei tapahtunut, sillä Tito oli ollut presidentti jo vuodesta 1953 lähtien. Elinikäisiksi presidenttien joukossa Tito kuitenkin kuuluu vähemmistöön, joka oikeasti jatkoi presidenttinä luonnolliseen kuolemaansa saakka.

Titon valintaan presidentiksi poikkeuslailla saattoi antoi virikkeen edellisenä vuonna Suomessa säädetty laki, jolla Urho Kekkosen meneillään olevaa presidenttikautta jatkettiin vuoteen 1978 saakka. Jugoslaviassa tosin päädyttiin vielä pidemmälle vietyyn ratkaisuun.

Wikipedia luetteloi 21 elinikäiseksi presidentiksi valittua valtionpäämiestä 1800-luvun alusta 2000-luvulle. Luettelon perusteella elinikäinen presidenttiys on ollut suosituinta Haitissa, jossa virkakausi on määritelty näin viisi kertaa. Tosin vain kahden kohdalla virkakausi päättyi niin kuin virkanimitystä tehtäessä oli ajateltu.

Luonnolliseen kuolemaan on päättynyt vain seitsemän elinikäisen presidentin virkaura. Useimmat on syrjäytetty ja tilalle on tullut pääsääntöisesti määräaikainen johtaja. Näin on esimerkiksi käynyt Indonesian Sukarnolle, Ghanan Nkrumahille ja Keski-Afrikan Bokassalle. Idi Aminkaan ei istunut kauttaan loppuun Ugandassa. Sen sijaan Nigerian Sani Abacha istui kautensa loppuun.

Viimeisin elinikäinen presidentti on ollut Turkmenistanin Saparmurat Nijazov (k. 2006). Vuonna 2002 elinikäiseksi presidentiksi nimitetyn Nijazovin sanat elävät edelleen voimallisina. Hänen kirjoittamansa Ruhnama on lähetetty muun muassa avaruuteen.

Titon presidenttikausi päättyi 4. toukokuuta 1980. Vuonna 1892 syntynyt Tito eli vuoden Kekkosta vanhemmaksi, 87-vuotiaaksi.



maanantai 15. toukokuuta 2017

Äitienpäivän sää Limingassa


Ilmoista ei pitäisi valittaa. Sää on asennekysymys, ulkona pärjää kun ennen uloslähtöä katsoo ikkunasta ulos.

Yllä kuvassa äitienpäivän säätä Limingasta. Räntää tuli ja tuuli kylmästi.

Tänään ei ole tullut räntää, mutta tuuli on vieläkin kylmempää. Se etu kelistä on ollut, että ei ole ulkona työmaalla tullut seisoskeltua. Sää on pitänyt koko ajan liikkeessä ja toimessa. Työ edistyy.

Kalenterin mukaan on kevät. Ja se tarkoittaa, että Limingan taidekoululla on kevätnäyttely. Näyttely on avoinna 21. toukokuuta saakka.


* Limingan taidekoulu


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Manu sarjakuvissa


Eilen muistettiin Mauno Koiviston (1923-2017) poismenoa monin eri tavoin. Sisäministeriön suosittama suruliputus oli laaja-alaista. Monien muisteltujen asioiden lisäksi Mauno Koivisto oli sarjakuvasankari. Parhaiten Koiviston sarjakuvasankariura muistetaan Kari Suomalaisen sarjakuva-albumista Manu ja kultatupsu (Otava 1982).

Kari siirsi pilakuvistaan tutut hahmot sarjakuvaan. Albumiin tuli ehjä juoni ja lukemista kestävä kuosi, ainakin lähtökohtia ajatellen. Moni muu pilakuvien tai animaatiohahmojen pohjalta tehty sarjakuva ei ole ollut näin onnistunut. Karilla oli sarjakuvantekijän tausta, tosin Manun ja kultatupsun aikaan edellisista sarjakuvista oli kulunut lähemmäs neljäkymmentä vuotta.

Toinen sarjakuva, jossa Koivistolla on keskeinen rooli on Timo Mäkelän ja Jukka Parkkari Manu, Mara, Tarja ja Mä (Arktinen Banaani 2009). Teoksen piirroksista vastannut Mäkelä on myös tehnyt pitkän uran pilapiirtäjänä muun muassa Ilta-Sanomissa. Mäkelän sarjakuva-albumituotanto on Karia huomattavasti suurempi.

Alaotsikon mukaisesti Manu, Mara, Tarja ja Mä käsittelee Suomen poliittisen historian käännekohtia 1991–2009. Johdantoa lukuunottamatta kirjan tarinat on julkaistu tapahtuma-aikaan Kansan Uutisissa. Käsikirjoittaja Parkkari on ottanut vapauksia tulkita politiikan kiemuroita melko vapaamuotoisesti.

Toki Koivisto on vilahdellut muissakin ajankohtaissarjakuvissa, kuten Kutri-Helenassa ja Nyrok Cityssä. Sarjakuvahahmon ura taisi alkaa jo 1960-luvun lopulla Seppo Seppälän ja Seppo Lindqvistin Vallan veri ei vapise (Weilin+Göös 1969) alpparista.



lauantai 13. toukokuuta 2017

Botnia-palkinto


Oulun kirjailijaseura on perustanut uuden kirjallisuuspalkinnon, Botnia-palkinnon. Se voidaan myöntää kirjailijoille, jotka asuvat tai ovat kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Lähinnä palkinnosta tulee mieleen Savonia-palkinto, joka myös myönnetään kirjailijan synty- tai kotipaikan mukaan.

Muitakin paikallisia kirjallisuuspalkintoja Suomessa on. Lappi-kirjallisuuspalkinnon voi saa olemalla lappilainen tai kirjoittamalla Lapista. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon voi saada tamperelainen tai lähiseuduilta oleva.

Tulevan Botnia-palkinnon arvo, kuten kirjailijaseuran tiedotteessa sanotaan, on 10 000 euroa. Rahat palkintoon lahjoittavat Oulun kaupunki ja Osuuskauppa Arina.

Nykyisestä kirjallisuuspalkuintotrendeistä Botnia poikkeaa positiivisesti. Palkinnon voi saada kaikkien kaunokirjallisuuden lajien (romaanit, novellit ja runot, sarjakuvateokset ja tietokirjat) kirjailijat. Myös kaikki lukutaitoiselle yleisölle suunnatut nuorten- ja lastenkirjat huomioidaan.

Lisäksi palkittavan teoksen kieleltä ei edellytetä mitään. Teos voi olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai saameksi, tai millä tahansa muulla kielellä.

Ensimmäiset Botnia-ehdokkaat julkistetaan Uudella kirjallisuusfestivaalilla 23.9.2017, ja palkinnon saaja nimetään kuukautta myöhemmin, 25.10.2017. Palkintoraadin puheenjohtajaksi on valittu Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto.


* Uusi kirjallisuuspalkinto. Oulun kirjailijaseura

perjantai 12. toukokuuta 2017

Uusi kausi Ankkalinnan Pamausta


Ankkalinnan Pamauksen facebook-sivuilla kerrottiin, että kohta on tulossa lehden numero 36. Timo Ronkaisen luotsaama lehti kertoo Ankkalinnan ja Disney-maailman tapahtumista asiallisin artikkelin. Lehti syväluotaa Carl Barksin ja monien muiden ankkapiirtäjien tekemisiä ja sarjakuvien maailmaa.

Lehti ilmestyy volyymeittain. Numerosta 36 alkaa uusi neljän lehden sarja, jonka voi tilata. Aluksi Ankkalinnan Pamaus ilmestyi neljä kertaa vuodessa, mutta muutamien tekijöiden (pääasiassa Ronkaisen) varassa toimivalle lehdelle se oli liikaa. Tason ja kiinnostavuuden säilyttämiseksi se muuttui volyymipohjaiseksi. Samalla tilausmaksulla saa edelleen neljä lehteä, vaikka niiden tekemiseen meneekin pari vuotta.

Suosittelen tutustumaan, jos lehti ei ole tuttu ja Disney-sarjakuvien taustat ja tekijät kiinnostavat.



* Ankkalinnan Pamaus


torstai 11. toukokuuta 2017

Viannankoskella


Viannankoskella odotetaan jo kovasti kuoreita. Puhelimet soivat ja lokkeja tarkkaillaan. Vielä kuoreet eivät ole tulleet, kalojenkin kevät on myöhässä. Viime vuosina koskella on lipottu keväisin, ja saalista on saatu ämpäritolkulla.






* Katso myös Viannankoski

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Kesäblogin aika


Aloitin jo pari viikkoa sitten kesäblogin. Tosin kuten kuvista näkyy, ei mökkityömaalla ole kovin kesäistä ollut. Jotenkin työt kuitenkin alkavat hitaasti edetä.





LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset