maanantai 29. maaliskuuta 2010

Pohjois-Suomen rajat


Eilisessä Kalevassa (28.3.) Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa Pohjois-Suomen rajoista. Vuoden alustahan olemme olemme olleet sellaisessa aluehallinnollisessa tilassa, että Lappi ei enää kuulu Pohjois-Suomeen. Suomeen alue tiettävästi edelleenkin kuuluu.

Läänien lakkauttamisen jälkeen entinen Oulun läänin alue muuttui Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueeksi. Maaherroja ei enää ole, aluehallintojohtajia on. Kaksi maakuntaa Pohjois-Suomeen mahtuu: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu.

Ongelmalliseksi Pohjois-Suomi termin käyttö saattaa joidenkin mielestä tulla, mutta onneksi kielenkäytön malliksi on olemassa Keski-Suomi. Asiayhteys kertoo missä tarkoituksessa aluemäärittelyä käytetään.

Tässä yhteydessä on myös muistutettava, että Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Pohjois-Suomessa. Siikalatvan kuntaa taitaa nyt olla.

Lehtolan historiallisessa katsauksessa lähdetään Ruotsin ajalta. Tuolloin Lappi ja Peräpohja kuuluivat hallinnollisesti Länsipohjaan, eli Pohjois-Suomeksi jäi suurinpiirtein sama alue kuin nykyisinkin. Venäjään liittämisen myötä Suomi laajeni pitkälle pohjoiseen Utsjoelle saakka. Lopulliset rajankäynnit tehtiin 1800-luvun kuluessa.

I. Uschakoffin Suomenmaan kartassa (Weilin & Göös 1898) Lapinmaaksi eli Lapiksi (Lappland l. Lappmarken)määriteltiin Lapin kihlakunnan lisäksi Muonionniskan emäseurakunta ja Kuolajärven pitäjä Kemin kihlakunnasta.

Autonomian ajan ja itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenien Oulun lääni oli suomalaisittain valtavan kokoinen. Jo 1900-luvun alussa esitettiin suunnitelmia alueen jakamiseksi.

Saamelaiskulttuurin professori Lehtola kertoo etenkin Oulun läänin viimeisen kuvernöörin ja ensimmäisen maaherran Matts von Nandelstadhin (1862-1931, kuvernöörinä/maaherrana 1917-1925) ehdotusta läänin jakamisesta.

Von Nandelstadh ehdotti vuonna 1920 kun Petsamo liitettiin Suomeen, että Petsamosta ja Lapin pohjoisista osista (Lapin kihlakunta ja Kolarin kunta) muodostettaisiin oma lääninsä, ainakin väliaikaisesti. Keskuspaikaksi hän kaavaili Ivaloa ja sinne Lapin olot tuntevaa hallintovirkamiestä l. maaherraa, jonka myös, mikäli mahdollista, osaisi saamen kieltä.

Von Nandelstadhin ehdotusta ei otettu läänijakoa pohtivassa komiteassa kuuleviin korviin. Komitea päätti perustaa uuden läänin Lapista ja Peräpohjolasta. Laki annettiin 1936 ja Lapin lääni aloitti toimintansa 1.1.1938.

Lapilla tuolloin tarkoitettiin nykyisin Ylä-Lappina tunnettua aluetta. Peräpohjola, Pohjois-Pohjanmaan pohjoinen jatke eli epävirallisena aina 1970-luvulle saakka. Vielä 1950-luvulla pidettiin kummallisena, jos joku vaikkapa rovaniemeläistä lappilaiseksi meni sanomaan.

Pohjois-Suomi on oululaisten hellimä. Kyllä sitä passaa helliä. Pohojonen on läsnä monessa täkäläisessä kustannuksessa. Kaleva on "kansan kaikuja Pohjois-Suomesta", Kaltio "pohjoinen kulttuurilehti" ja Hallaus "äänekkään pohojosen pää-äänenkannattaja". Pohjoinenhan on kiraalinen käsite samoin kuin oikea ja vasen.


* Suomen aluejaot (valtion patiopalvelu)

1 kommentti:

Neo The Chosen kirjoitti...

Eräs itävaltalainen kartantekijä kirjoitti 1700-luvun loppupuolella Satakunnan kohdalle "Nord Finnland" ja Varsinais-Suomen kohdalle tietysti "Sud". Kartta löytyy keräilykarttojen sivulta jostain netistä.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset