torstai 29. syyskuuta 2016

Olkiluoto 3 ja Concorde

Olkiluoto-3 2010-07-02.jpg



Viime viikkoina on jälleen keskusteltu paljon rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta. Ilmeisimmin Ranskan presidentti François Hollande ja Suomen pääministeri Juha Sipilä ovat myös neuvotelleet hankkeesta ja sen etenemisestä.

Olen miettinyt pahasti aikataulusta jäljessä olevaa ydinvoimalaa tekniikan historian kannalta. Olkiluoto 3:n oli tarkoitus olla ensimmäinen toimiva EPR-tyyppinen ydinvoimala. Ranskan Flamanvilleen aloitettiin rakentamaan samanlaista reaktoria pari vuotta Olkiluotoa myöhemmin. Molemmat ovat pahasti myöhässä. Kiinaan rakenteilla olevat kaksi ja Ison-Britannian laitos ehkä valmistunevat aikataulussa, mikäli ensimmäisten hankkeiden ongelmat ratkaistaan.

Olkiluoto 3:n oli tarkoitus aloittaa fission uusi aikakausi, olla uuden sukupolven avaus. Sama tarkoitus oli yliäänikone Concordella 1960-luvulla. Ranskan ja Ison-Britannian lentoteollisuus päätti siirtää ilmailun uuteen aikakauteen. Concorden nopeus oli kaksinkertainen nykyisiin matkustajalentokoneisiin verrattuna.

Koneiden suunnittelu ja rakentaminen olivatkin paljon kalliimpia kuin etukäteen oletettiin. Tekniset ongelmat ratkaistiin, mutta taloudellisesti kannattavia yliäänikoneista ei saatu. Lopulta valtiot lunastivat koneet ja antoivat ne lentoyhtiöiden käyttöön. Concorden ilmailutarina on vaikuttava: 20 konetta lensi 1976-2003 ilman yhtään teknisestä viasta johtuvaa onnettomuutta. Ensimmäinen onnettomuus 2003 johtui lentokentällä olleesta romusta. Sitä käytettiin kuitenkin syynä siirtää koneet museoihin.

Koneiden hinta ja käyttökustannukset olivat valitseviin taloudellisiin oloihin aivan liian suuret. Tämä on myös EPR-tyyppinen ydinvoimaloiden kohtalo. Vireillä olevista oikeusjutuista huolimatta Olkiluoto 3:n rakennuttaja TVO tuskin koko ydinvoimalan käyttöikänä tulee saamaan takaisin sijoittamiaan varoja. Valtioiden edustajien onkin syytä neuvotella. Isot hankkeet kaatuvat väistämättä niiden syliin, koska kenelläkään muulla ei ole varaa tarpeelliseen tukeen.

Concorden kanssa samaan luokkaan sijoitettavia matkustajalentokoneita on vain yksi, neuvostoliittolainen Tupolev Tu-144. Kone saatiin käyttöön jo ennen Concordea, mutta niitä rakennettiin vain muutama ja käytettiin lähinnä rahti- ja postikoneina. Matkustajakäytössä Tu-144 oli vain vajaan vuoden 1977-1978. Panos-tuotos -ajattelua sovellettiin myös Neuvostoliitossa.

Alkujaan myös Pyhäjoelle oli tarkoitus rakentaa EPR-tyyppinen ydinvoimala. Laitostyypin ja rakennuttaja Fennovoiman sisäiset ongelmat saivat kuitenkin yhtiön päätymään VVER-tyyppiseen voimalaan. Tämä jo 1950-luvun lopulla suunniteltu malli on taloudellisesti toimivaksi todettu.



LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset